Tulevaan kevään kohinaa

23.huhtikuuta 2011 näytti Ruskiasalmi tältä.

Tänään oli Orilammen Majalla Repoveden kansallispuiston sopimusyrittäjien palaveri, jossa käytiin läpi tulevaa kautta sekä puistoon kuulumisia. Tulevalla kesälle valmistuu Vuoden Retkikohde 2012-tittelin myötä saaduilla rahoilla uusi nuotiopaikka sekä kanoottilaituri Kuutinlahdelle, Mustavuoren kodasta hieman itään eli Kuutinkanavalle päin. Valkjärven nuotiopaikkaan tulee varattava keittokatos, joka on suunniteltu ajatellen erityisesti alueen isompia telttailevia ryhmiä, kuten leirikouluja tai partiolaisryhmiä. Lapinsalmi ja Ketunlenkki oli mietinnän alla ja sovittiin, että alueen yrittäjät välttävät Lapinsalmen ja Kapiaveden tulipaikkojen käyttöä ruuhkaisimpaan aikaan.

Palaveri meinasi venyä yliajalle, kun Repoveden yrittäjät alkoivat yhdessä ideoimaan tulevaa kansallispuistopäivää. Päivä on siis 25.toukokuuta ja tänä vuonna se osuu sopivasti lauantaille. Vaikka monella yrittäjällä oli jo omat ryhmät sovittuina, niin yhteistyöllä saadaan järjestettyä ohjelmaa myös Repoveden retkeilijöille. 25.5 on jälleen mahdollista päästä junalla Helsingistä, Lahdesta sekä Kouvolasta Hillosensalmen Asemalle. Hillosensalmen Asemalla vietetään myös samana päivänä täysin uudistuneen kahvilan avajaisia.

Kansallispuistopäivä näkyy myös puiston sisällä. Olhavalla on mahdollista viime vuoden tapaan päästä laskeutumaan alas kalliolta ja Kuutinkanavalla on tarjolla soppaa sekä nokipannukahvia. Kuutinkanavalta saa vuokrattua myös kanootteja ja venetaksi palvelee yksittäisiä retkeilijöitä sekä pienryhmiä kansallispuiston ja Hillosensalmen välillä. Kansallispuistopäivän tapahtumia tullaan keräämään facebookiin tehdyn tapahtumapäivän alle, joten siellä voit pysyä ajantasalla. Samalta sivulta löytyvät myös junan aikataulut. Tässä LINKKI sivuille.

Kevät keikkuen tulevi

Saarijärvi 10.4.2013

Kevät tulee kovaa kyytiä kohisten mutta Repovedellä on vielä melko talvista. Vuohijärven ja Anttilan kylän välinen pieni Salpausselkä ei ole päästänyt vielä kevättä kunnolla ylitseen. Puistossa lumet eivät ole vielä suuremmin sulaneet mutta ne ovat jo vettyneet ja loskaantuneet. Paikoin on jäälle noussut jo vettä ja koska kireämpiä yöpakkasia ei ole toistaiseksi luvassa, alkavat sulat virtapaikat jo suurentumaan. Viime viikolla puistossa nähtiin jo joutsenpariskunta ja kun tuuli on nyt kääntynyt etelään, alkavat muutkin muuttolinnut pian tulla perässä. Puistoon menevät hiekkatiet ovat alkaneet jo paikoin sulaa, joten kannattaa ajaa varovasti jotta routamontut eivät yllätä. Tosin Tervajärvelle menevä tie oli (12.4) loppumatkalta ihan peilijäässä ja siellä sai todella ajaa kieli keskellä suuta. Sää- ja jäätilanteen voi tarkastaa näppärästi puiston sääkamerasta LINKKI.

Puistoon tulevia kevään merkkejä päivitellään Taigametsän äänet-retken sivuille LINKKI.

Taigametsän äänet

Moni aina kysyy retkiä, joihin voi lähteä mukaan joko yksin tai kaverin kanssa, joten lähdimme toteuttamaan niitä tulevalle kesälle. Retket on paketoitu niin, että mukaan tarvitsee ottaa vain omat henkilökohtaiset retkivälineet. Majoittuminen tapahtuu aidossa (kunnostetussa) savottakämpässä ja illalla lämpenee Saarijärven rannassa oleva pieni puusauna. Ruokailut on rytmitetty mukaan viikonlopun ohjelmaan.

Jokaiselle retkellä on oma teema sekä mukaan on värvätty kovatasoinen kouluttaja. Retket aloittaa Eerikki Rundgren, joka on erä-ja luonto-opas sekä erätoimittaja. Eerikin juttuja voi lukea mm Latu ja Polku, Metsästäjä ja Suomen Sotilas -lehdistä. Eerikin vetämän retken aiheena on havumetsien linnut, ja toukokuu on ajankohtana paras mahdollinen lintujen havannointiin. Alkukesästä lehdet eivät vielä peitä näkyvyyttä ja linnut laulavat reviireitään ahkerasti. Varhaisen aamun retket suuntautuvat Puolustusvoimilta saadun luvan turvin Pahkajärven varoalueen puolelle, salomaihin, jotka ovat muiden retkeilijöiden saavuttamattomissa. Lisätietoja linturetkestä.

Terveisiä puistopalaverista

Tänään itsenäisyyspäivän aattona oli Repoveden sopimusyrittäjien palaveri Mäntyharjun kunnantalolla. Ennen  palaveria Piia Mäkilä piti infopläjäyksen liittyen Mäntyharjun Repoveden Pohjoinen portti -hankkeeseen. Mäntyharjun hanke on erinomainen lisä Repoveden alueen retkeilijöille. Se tuo mukanaan aivan uudenlaisen tavan päästä tutustumaan paikalliseen luontoon sekä palveluihin. Hankkeessa on mukana iso joukko alueen matkailuyrittäjiä, Repovalkea Oy/ Tervarumpu mukaan lukien. Hankkeen on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana.

Myös Repoveden kansallispuistoon on tulossa uudistuksia. Nyt syksyn aikana on jo rakennettu huussit Valkjärvelle Sukeltajaniemeen sekä Tervajärvelle Talakseen, molemmat palvelevat myös esteettömyyttä hakevia retkeilijöitä. Valkjärven nuotiopaikka muuttuu varauspaikaksi ryhmille ja sinne rakennetaan keittokatos. Monet leirikoulu- ym teltoilla yöpyvät ryhmät ovat toivoneet varauspaikkaa, jotta ennalta suunniteltu reissu ei menisi mönkään illan suussa telttapaikkoja etsittäessä. Repoveden nuotiopaikat ovat melko pieniä, eikä useammalle teltalle ole niissä juurikaan tilaa, joten ongelma on jatkossa ratkaistu Valkjärven varauspaikalla.

Jokamies-retkeilijät saavat korvaavan tulipaikan Kuutinlahdelta, Kuutinkanavan ja Mustavuoren varauskodan välistä, johon rakennetaan myös kunnollinen laituri vesillä liikkujia varten. Muuten puisto valmistautuu tällä hetkellä sydäntalven saapumiseen. Järvet ovat jo jäässä mutta jäät ovat vielä heikkoja, eivätkä kanna edes pilkkimiehiä, joten retkeilijöidenkin kannattaa pysyä maalla. Repovedellä on vahvoja virtauksia mm Kuutinkanavalla, Lapinsalmessa, Ruskiasalmessa sekä monissa järvissä on paljon pohjalähteitä, joten jäillä kannattaa läpi talven liikkua varoen. Latuja alueelle aletaan ajamaan, jahka jääpeite vahvistuu mutta metsäsuksien jälkiä näkyi puistossa jo tänäänkin.

Kuva on otettu viime sunnuntaina 2.12.2012 Repoveden Valkjärveltä.

Repoveden Pohjoinen Portti




Repovedelle on ensi vuonna luvassa uusia reittejä ja uusia maisemia.

 Repoveden Kansallispuiston ja sen palvelut ovat muutaman viime vuoden aikana kehittyneet huimaa vauhtia. Kiitosta tästä voi puhtaasti antaa puistonhoitaja Aarno Tervoselle sekä Repoveden uudistuneelle ja nuorentuneelle yrittäjäkaartille, jotka ymmärtävät yhteistyön merkityksen ja jaksavat tahkota hyvällä vauhdilla eteenpäin. Muutama vuosi sitten parjattiin Repoveden alueen olevan pysähtyneessä tilassa, koska vanhat yrittäjät ovat kehityksen jarruna. Tämä on siis nyt jo mennyttä aikaa, ja puiston nykyinen palvelutarjonta on jo koko Suomen mittakaavassa laajaa sekä edistyksellistä. Repovesi on kehittynyt huimaa vauhtia ja alueen kehitystä tullaan ihailemaan jo ihan ministeriötasolta asti.

Repoveden hyvä draivi on tarttunut puiston pohjoiseen kuntaankin, eli Mäntyharjulle. Mäntyharju näki puistossa mahdollisuuden, joka on vielä hyödyntämättä. Mäntyharju tunnetaan jo entuudestaan puhtaasta ja kauniista luonnostaan, joten on itsestään selvää, että myös Repovesi sopii Mäntyharjun imagoon ja toisin päin. Perusteellisen hankesuunnittelun myötä Mäntyharjulla alkaa projekti; Mäntyharju -Repoveden Kansallispuiston Pohjoinen Portti. Mäntyharjulta rajennetaan hankkeen myötä retkeilyreitti Repovedelle. Eikä matkakaan ole mahdoton, reilut 30 kilometriä eli kahden päivän matka. Reitti valmistuu ensi vuodeksi, eli juuri sopivasti Repoveden kansallispuiston 10 vuotissyntymäpäiville.

Reitti on Suomen ensimmäinen, joka tulee täyttämään eurooppalaisen retkeilijän vaatimukset. HKI-Vantaan lentokentältä junalla Mäntyharjulle, josta pääsee suoraan junasta retkeilyreitin alkuun. Viimeiset ostokset ja eväät voi ostaa lähikaupoista Mäntyharjulta. Ja jos matkustaminen jo tässä vaiheessa uuvuttaa, on Mäntyharjullakin mahdollista majoittua viehättävässä b&b-paikassa. 15 kilometrin päässä Mäntyharjulta on muutama majatalo sekä vuokramökkejä, joissa voi yöpyä mukavasti lakanoiden välissä tai omassa makuupussissa. Seuraavana aamuna tukevan aamupalan jälkeen voi majataloista ostaa vielä retkieväät seuraavalle päivälle.
Toisena retkipäivä on jo ehditty Repoveden kansallispuistoon. Puistossa on nykyisin tarjolla retkeilijöille hostellityyppistä majoitusta, aamupalaa sekä retkievästä. Mutta samalla tarjolla on myös oppaiden palveluita, ohjattua viikko-ohjelmaa sekä kanoottien, kajakkien tai kickbiken vuokrausta. Puistossa vierähtää helposti päivä tai kaksikin. Ja kansallispuistossa on jo useita eri tasoisia ja -hintaisia majoitusvaihtoehtoja, ilmaisista laavuista maksullisiin varauskotiin ja saunallisiin vuokramökkeihin asti.

Puistosta matkaa voi jatkaa joko patikoiden tai sillä ainoalla bussivuorolla välillä Kouvola-Mäntyharju-Kouvola, joka tosin ei enää jatkossa kulje kuin arkisin. Mäntyharjulta Repovedelle tuleva uudistettu retkeilyreitti on myös monimuotoinen, retki on mahdollista tehdä patikoiden, meloen tai pyöräillen. Matkalle osuu myös paljon geokätköjä ja monipuolisia maisemia erämaisista metsistä kuvankauniiseen maalaismaisemaan. Reitti on herättänyt paljon kiinnostusta eurooppalaisten mutta myös pääkaupunkiseudun retkeilijöiden keskuudessa. Junalla liikkuminen retkeilyreitin alkuun on edullista sekä ekologista, ja retkeilijän reppukin kevenee kun teltan ja ylimääräiset ruuat ja kantamukset voi huoletta jättää pois nykyisen palvelutarjonnan myötä.

Tässä on linkki, josta löytyy Mäntyharjun hankesuunnitelma. Mäntyharju -Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti

Viikko-ohjelmaa Kesälle 2012

Repovedelle on ensi kesänä tulossa ihan ensimmäinen kesäohjelma, joka on tarkoitettu yksittäisille retkeilijöille sekä pienille ryhmille. Maanantaista torstaille on luvassa ohjattua ohjelmaa eri kellonaikoihin. Melonnat alkavat melontatukikohdasta Kuutinlahden rannalta, jonne on lyhin matka Saarijärven sisääntulosta. Melonnat on tarkoitettu aloittelijoille ja niissä käydään läpi perusmelontatekniikkaa sekä turvallisuusasioita. Melonnat tapahtuvat Kuutinlahdella ja lähivesillä.

Teemaretkille sekä retkeilyn lyhytkurssille lähdetään Tervarummun Retkeilykeskuksesta Saarijärven sisääntulosta. Maastoretket toteutetaan puiston pohjoisosissa, jotka ovat jääneet monelle Repoveden kävijälle vieraiksi. Retket ovat teemallisia, joissa puiston luontoon saadaan aivan uusia ja erilaisia näkökulmia. Retken aikana tarjotaan nuotiokahvit tai teet niille retkeläisille, jotka ovat muistaneet ottaa mukaan oman kuksan tai mukin.

Retket vetää aina ammattitaitoinen opas, maastossa retkillä on mukana koulutettu luonto-ja eräopas ja vesillä melontaohjaaja. Kesäohjelma aloitetaan juhannuksen jälkeen ja se kestää koulujen alkuun asti. Kaikki retket on mahdollista toteuttaa tarvittaessa myös englanniksi. Ja jos retken aikataulu tuntuu hankalalta voit aina kerätä mukaan vähintään 4 kaveriasi ja varata porukallesi ihan oman retken (siis minimi 5 hlöä). Lisää tietoa löydät osoitteesta tervarumpu.fi/viikkoohjelma

Sininen hetki heikoilla jäillä

Ylempi kuva on viime perjantailta 20.1.2012 ja aika tarkalleen klo 16, hetki auringon laskun jälkeen. Kuva on otettu Repovedeltä ja Karhulahdelta. Tummuva ilta on maalannut maiseman kauniin siniseksi. Mutta sinisen hetken ihailun lisäksi olin luvannut käydä tarkistamassa Repoveden jäätilanteen. Tummat isot läikät ovat vettä, joka on noussut lumen päälle ja kastellut sen sohjoksi. Sohjoinen pinta on pikkupakkasilla jäätynyt. Valkoiset alueet ovat edelleen kuivaa lunta.

Rannassa tarkempi tarkastelu varmisti epäilyt. Päällimmäisen korppajään sain kantapäällä rikki. Alla oli muutamia senttejä vettä ja sen alla taas jää. Alempikaan jää ei ole teräsjäätä nähnytkään ja molemmin puolin oleva vesi heikentää jäätä koko ajan.

Viime yönä pakkasta oli Repovedelläkin jo toistakymmentä astetta. Mutta jäätilannetta se ei paranna. Viime perjantain jälkeen lunta on taas satanut lisää ja paksut lumimassat eristävät hyvin pakkaselta ja samalla siis hidastavat jään vahvistumista.
Repoveden jäillä on siis edelleen syytä olla varovainen. Repovedellä vahvat virtaukset ohentavat jäätä esimerkiksi Kapiavedellä ja Ruskeasalmella sekä muissakin kapeikoissa ja salmissa. Etenkin hiihtämällä tai lumikengillä ei välttämättä kuule tai huomaa jään heikkenemistä ja tulee helposti joutuneeksi liian ohuelle jäälle. Lisäksi sukset ja lumikengät vaikeuttavat huomattavasti avannosta pois pääsemistä.

Jos kävisi niin ikävästi, että tipahtaa jäihin niin tärkeintä on olla joutumatta paniikkiin. Riko ensin heikkoa jäänreunaa hakkamalla nyrkillä tai naskaleilla, kunnes jäänreuna on riittävän vahva pois pääsemiseen. Jään päälle ei kannata yrittää nousta naama edellä vaan nimenomaan selkä edellä.

Naama edellä noustessa kehon paino ja märät vaatteet vetävät väkisin alaspäin ja koska jalkoja ei pysty käyttämään apuna voimatkin loppuvat nopeasti. Fiksumpi tapa on yrittää uida selkää kohti jään reunaa, potkia vauhtia jaloilla ja nostaa kroppaa käsillä jään päälle. Näin jäälle pääseminen on paljon todennäköisempää. (Vasen kuva)
Koska en omista Kylli-Tädin lahjoja, toivon, että tuosta kuvasta on edes jotain apua.

Muista Repoveden tuoreimmista kuulumisista pitää muistaa mainita tietenkin Repoveden valinta kymmenen finalistin joukkoon Vuoden Retkikohdetta valittaessa. Repovettä voi äänestää jatkoon tästä linkistä; http://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin262531&SID=a4aaccc2-2d77-4ad6-946a-6ab67c5762f0&dy=904387586

Uusi vuosi ja uudet kettumaiset kujeet ;)

Kalasääksen vanha pesäpuu.

Vuosi 2012 alkoi varsin mukavassa pakkassäässä. Valkoinen lumi on peittänyt ikävän mustan ja synkän maan. Tähän aikaan vuodesta pidän juuri eniten pikkupakkasista, joten tälläinen sää lupaa varmasti myös hyvää tulevalle vuodelle.

Uusi vuosi tuo tullessaan aina myös muutoksia, ja uusia tuulia on luvassa myös Repovedelle. Kuutinlahdella oleva vanha Mustalammenvuoren erämaja siirtyi vuodenvaihteessa yritykseni hallintaan. Majaa on remontoitu jo syksyn ajan ja urakka jatkuu vielä keväällä. Myös majan nimi muuttuu Kuutinlahden kämpäksi, jotta sitä ei sekotettaisi viereiseen Metsähallituksen Mustavuoren vuokrakotaan.

Tässä vielä karttalinkki Kuutinlahden Kämpälle. Kämppä on valmistunut 1980-luvulla ja se on ollut Valkealan kunnan aikana autiotupakäytössä. Kuntaliitoksen myötä kämppä siirtyi Kouvolalle. Kämpästä vuokrattiin ennen yksittäisiä petipaikkoja mutta kulkijoita tuli ja meni miten sattui. Tarkkaa kirjaa ei kävijöistä pystytty pitämään ja kämppä pääsi huonoon kuntoon.

Kämppään kuuluu kolme osaa, eteinen ja sauna sekä tupa. Kämppä lämpenee kaminalla ja petipaikkoja löytyy kahdeksalle. Kämppä sijaitsee aivan Kuutinlahden ja Repoveden rannassa, joten sitä pystyy hyvin hyödyntämään myös vesitse. Jatkossa Kuutinlahden kämppä vuokrataan kokonaan. Yksittäisiä petipaikkoja löytyy jatkossa Saarijärven savottakämpältä. Lisätietoja kämpästä julkaistaan tammikuun aikana Tervarummun nettisivuille. Remontista ja uusista suunnitelmista kuulet tuoreimmat kuulumiset Tervarummun Facebook-yhteisöstä.

Kadonneen Pannun Metsästys

Viime viikolla minulla sattui uskomaton tuuri. Eräopaskaverini Mäntsälästä eli Eriksdahlin isäntä Markku "Majuri" Kyytsönen oli löytänyt Mäntsälän K-raudan varaston uumenista aidon Opan viiden litran nuotiokahvipannun. Kyseisen koon nuotiopannua olen jo vuosien ajan yrittänyt metsästää ympäri Suomea, koska sen valmistus on lopetettu muutama vuosi sitten. Opa valmistaa Muurikka-tuotenimen alla vielä kuitenkin puolentoista sekä kolmen litran pannuja ja niitä on vuosien aikana kerynyt jo useampia. Pieni puolitoistanen kulkee lähes koko ajan auton perässä mukana, jos vaikka sattuisi kahvihammasta kolottamaan.

Halvat kopiot nuotiopannuista eivät tule kysymykseenkään, koska kovassa käytössä ne eivät vain kestä. Opastuksissa yleisin ryhmäkoko on lähempänä kahtakymmentä, jolloin kolmen litran pannu on auttamatta liian pieni. Useamman kahvipannun kantaminen tuntuu taas välillä hieman turhalta. Mutta jälleen eräopasverkosto on toiminut ja sain vihdoin aidon vitosen pannun omakseni.

Retkillä tulee usein puhetta siitä, kuinka paljon ja millaista kahvia pannussa kiehuvan veden sekaan tulisi laittaa. Itse käytän pannujauhettua Juhla Mokkaa, koska siinä mielestäni hinta ja laatu ovat kohdallaan. Toinen hyvä vaihtoehto on tummapaahtoinen Presidentti, jossa kahvi maistuu hieman voimakkaammalle.

Kahviporoja kaadetaan kiehautettuun veteen tasaisesti niin kauan, että ne muodostavat pienen keon veden pinnalle. Joissain ohjeissa sanotaan 7 grammaa tai kukkurallinen ruokalusikallinen per 1dl vettä. Porojen jälkeen kahvin annetaan kertaalleen kiehahtaa, jonka jälkeen pannu nostetaan pois nuotiosta ja tarvittaessa porot sekoitetaan. Sitten pannukahvin annetaan joko hautua ja painua, tai sitten sitä kopistellaan, kierrätetään, peloitellaan tai tehdään muita taikoja, jotta porot painuisivat pohjalle. Kun porot ovat painuneet ja kahvi valmista, kaivetaan kuksa repusta ja Majurin sanoin todetaan, "Ah, tätä eräelämää!"

Repoveden varauskodat

Talven kynnyksellä Repovedelle saadaan neljäs kota täydentämään puiston vuokrattavien varauskotien verkostoa. Uusin kota on valmistumassa Mustanvuoren kupeeseen, vanhan varauskämpän ja näkötornille vievän polkujen viereen. Repoveden varauskodista Karhulahti sekä Lojukoski ovat kooltaan isompia (50m²) ja niissä keskellä on avoin tulisija.

Määkijä ja uusin Mustavuori ovat pienempiä (25m²) ja niissä istumatilaa on 20 henkilölle. Pienemmät kodat soveltuvat hyvin yöpymiseen, koska kamina lämmittää kodan nopeasti eikä aiheuta liikaa vetoa kuten isompien kotien avoin tulisija. Kaminassa puiden palamista pystyy myös säätelemään luukussa olevalla ilma-aukolla.

Aukkoa pienentämällä puut palavat hitaammin ja antavat lämpöä pidempään.

Mustavuoren kodassa kokeillaan myös kokolattiamattoa lisäämään yöpyjien mukavuutta. Sen takia on suotavaa jättää kengät ovenpieleen, jotta kodan lattia pysyisi siistinä mahdollisimman pitkään. Määkijän ja Mustavuoren kotiin mahtuu seinillä kulkeville leveille lavereille 5 yöpyjää ja lisäksi tarvittaessa muutamia myös lattialle.Vuokrakodista saatavat tulot menevät suoraan Repoveden kansallispuiston hyväksi.

Lisää kotien vuokrauksesta löydät täältä.

Viime lauantaina Mustavuoren kota oli jo ideointikokouksen koekäytössä ja palaute kodasta oli pelkästään positiivista. Mustavuori, kuten muutkin varauskodat, ovat kauniilla paikalla, vesistön äärellä sekä hyvien polkuyhteyksien varrella.

Lisäksi ilokseni kuulin, että Repoveden retkeilijät ovat kantaneet oman kortensa kekoon puiston siivoamisessa. Tänään keskiviikkona Tervajärveltä oli lähtenyt liikkeelle reipas naiskaksikko roskasäkkien kera ja heillä on aikomuksena kerätä kaikki kulkemansa reitin varrella olevat roskat. Ihailtavaa osallistumista Repoveden luonnon hyväksi vielä näin vapaaehtoistyön teemavuotena. :)

Siis onx ihan pakko lähtee sinne v*tun skutsii jos ei vaa taho?!?

Kävin viimeksi Lapinsalmella viime viikolla, jolloin kaikki oli ihan niinkuin ennenkin. Roskia ei polun varressa ollut kuin muutama, jotka tuli matkan aikana noukittua mukaan. Tänään näky oli "hieman" toisenlainen. Viime viikonlopun tai tämän viikon aikana Repovedellä on kiertänyt porukka, joka on järjestelmällisesti sotkenut ja hajoittanut paikkoja Lapinsalmella, Ketunlenkillä sekä Kuutinkanavalla. Polkujen varret olivat täynnä vessapaperia, mehutölkkejä, muovipusseja, karkkipusseja sekä karkkipapereita. Lisäksi joku oli keksinyt repiä ilmastointiteippirullasta pieniä palasia ja pudotella niitä kulkemalleen polulle. Ketunlenkin varrelle oli myös ilmestynyt ainakin kolme uutta ja laitonta tulipaikkaa, joissa oli pidetty nuotiota ja sotkettu.

Ja kun näillä pikku tihutöillä ei ole vielä saavutettu riittävää mielihyvää, niin lisäksi Lapinsalmen paikoitusalueesta oli tehty yleinen jäteasema. Roskapusseja oli tungettu varastoihin sekä kompostoiviin biokäymälöihin. S- sekä K-ketjujen roskapussien lisäksi silmään pisti McDonalds'ista tuodut jätteet, etenkin kun tietää, että lähin mäkki on yli 60 kilometrin päässä. Sekä tietenkin joltain ryhmältä huussin taakse "unohtuneet" roskat, tai sitten jollain on vain ollut tarvetta käyttää yli 30 kertakäyttökuppia yhdellä kertaa. Mutta kaiken kruununa oli tietenkin sekä Lapinsalmella, että Kuutinkanavalla rikotut huussit. Kuivikesäkit oli ängetty kuivikkeineen, säkkeineen ja muovikauhoineen paskan sekaan ja lisäksi pahimmillaan vielä istuimet oli revitty irti.

Repovedellä ei ole kuin yksi täysipäiväinen työntekijä, jolta kuluu vuodessa huomattava määrä työajasta näiden roskattomien retkeilijöiden sotkujen siivoamiseen. Ja sitten jotkut vielä ihmettelevät, miksi rappusista puuttuu yksi askelma tai polulle kaatunutta puuta ei ole heti saman päivän aikana ehditty korjaamaan. Niin, miksiköhän?

Voiko Repovedelle eksyä?

Tämän kysymyksen kuulee aina aika ajoin. Ja vastaus on, että ei Repovedelle voi eksyä. Jos harhailee vartin verran polkuverkoston ulkopuolella, sitä ei edes kutsuta eksymiseksi vaan maasto- tiedusteluksi. Silloin yleensä löytää aina jotain mielenkiintoista, kauniin maiseman tai jotain muuta ihmeteltävää, jota luonnolla on sinä päivänä tarjota.

Repoveden kartasta huomaa hyvin, mitkä syyt estävät Repovedellä eksymisen. Idässä on Pahkajärven varoalueen raja, joka on merkitty sekä maastoon että karttoihin armeijamaisella tarkkuudella eli sitä ei voi olla huomaamatta. Lännessä on kaikkialla vettä. Eli jos ei ylitä varoalueen rajaa tai lähde uimaan Repoveden yli niin jalat ovat edelleen tukevasti Repoveden maaperällä.

Etelässä eksymisen estää hyvin Kivisilmän kapeikko, joten ainoa mahdollinen eksymissuunta on enää pohjoiseen. Sielläkin suunnassa on useita suuria järviä ja järvien välissä mutkitteleva tie, jota on mahdotonta ylittää huomaamatta.

Jos sattuu käymään niin, että maastotiedustelu venyy hieman suunniteltua pidempään niin alle tunnin kävelemisellä löytää itsensä joltain Repoveden tieltä, polulta tai rannasta. Sitten vaan arvotaan kumpaan suuntaan lähdetään kävelemään ja pian ollaan taas kartalla.

Tästä linkistä löytyy Repoveden uusi opaskartta. Muista käydä myös katsomassa Metsähallituksen uudistunut luontoon.fi -palvelu.