Oi Sannikka, oot ulpukka

Opastuksia voi tehdä erilaisilla teemoilla mutta myös erilaisilla rooleilla. Reilu vuosi sitten Kouvolan Matkailuoppaiden kanssa olin luomassa omaa rooliopashahmoani, joka liittyy vahvasti Repoveden historiaan, omaan sukuuni sekä myös alaan, jota olen opiskellut koko ikäni.

Vuoden työstämisen tuloksena syntyi fiktiivinen opashahmo eli Savotan Sanni. Sanni elää 1950-luvun lopun Repovedellä ja toimii Saarijärven kämpällä emäntänä. Sannin mukana pääsee eläytymään entisaikojen metsätyömiesten elämään, jolloin puut kaadettiin metsistä miestyöllä ja kuljettiin hevosilla odottamaan uittoja. Sanni kertoo samalla myös oman tarinansa, kuinka hän on savottaemännäksi ryhtynyt, miten päivät ja vuodenajat kämpällä ja savotoilla kuluvat, sekä tietenkin mitenkä ne riuureissut ovat viime aikoina sujuneet.

Sannin hahmo on myös varsin monipuolinen, hän on useasti ollut esittelemässä Repoveden aluetta erilaisissa tilaisuuksissa, koska rooliasussa liikkuva opas herättää helposti ihmisten mielenkiinnon. Ja voi Sanniin törmätä myös Repoveden ulkopuolellakin, vaikkapa linjuriautossa, jos hän sattuu olemaan matkalla Kouvolaan asioille. Tottuneena kahvinkeittäjänä Sanni on laitellut monesti sumpit ja pitkonpätkät tarjolle erilaisille vieraille. Niin kävi tänäänkin, kun Sanni pääsi keittelemään piristävät pannukahvit kiireiselle uuden tv-sarjan kuvausryhmälle, jonka tuotoksia on luvassa keväällä 2013.

Yhtiön miehiä ja elämänluukun tyttöjä

Viime vuosisadan alussa Repoveden metsät olivat kovassa käytössä. Repoveden alue oli tärkeä puunhankinta-alue Kymiyhtiölle. Koska savotat olivat kaukana asutuksesta, metsätyömiehille rakennettiin savottakämppiä, joissa heillä oli mahdollista majoittautua savotoiden ajan. Repoveden alueella Kymiyhtiön kämppiä oli esimerkiksi Kivisilmässä, Perävuorella, Sikoniemessä sekä Saarijärvellä. Sikoniemen kämppää sanottiin lakanakämpäksi, koska siellä oli lakanatkin Kymiyhtiön puolesta.

Muillakin yhtiöillä oli alueella kämppiä, Tampellalla oli kämppä Emäntälahdessa ja Voikoskella Haimilla sekä Matalanjärvellä. Kämpät oli jaettu kahteen osaan ja niissä oli myös kaksi sisäänkäyntiä. Tylsä pää oli metsämiesten puoli. Toisessa puolessa kämppää oli terävä pää, jossa oli keittiö, emännän huone sekä kämpän kympin, eli savotan päällysmiehen huone. Keittiön ja miesten tylsän pään välillä oli vain luukku, elämänluukku, josta kämpän emäntä tarjoili ruuat metsätyömiehille.

Äidin puolen sukuni on ollut paljon töissä Repoveden savotoilla. Äidinisäni, Teiton Kauno, on ollut alueella "yhtiön miehenä" ja äidinäitini Kaarina sekä hänen siskonsa Anja ovat olleet yhtiön kämpillä emäntinä. Äitini ja enoni ovat syntyneet ja viettäneet lapsuutensa Kivisilmän kämpällä.

Kuvassa isotätini Anja Halinen Perävuoren kämpällä vuonna 1956.