Lättähattu Hillosensalmella

Tänään kun ajelin Repovedeltä kotia kohti Hillosensalmen asemalla nökötti sen verran oudon näköinen juna, että oli pakko pysäyttää auto ja mennä paikan päälle ihmettelemään. Vanha lättähattu juna odotteli yhdessä tyhjän puutavarajunan kanssa Voikosken suunnalta tulevaa matkustajajunaa. Junaa ihastellessani ja kuvatessani sain luvan käydä katsomassa sitä myös sisältä.

Samainen juna on tulossa huomenna, 19.5 takaisin Kouvolan suunnasta. Se lähtee Kouvolasta klo 12:57, Hillosensalmelle se saapuu klo 14 jälkeen ja jatkaa matkaansa klo 14:32. Lisää tietoa lättähatun huomisista liikkeistä löydät tästä linkistä; http://www.porvoonmuseorautatie.fi/ ja kuvia junasta Repovalkean facebook-sivuilta.

Tämä kevät on junien kannalta kaikin puolin harvinainen, koska myös ensi perjantaina, kansallispuistopäivänä Hillosensalmelle on mahdollista päästä junalla Helsingistä asti. IC71 pysähtyy Kouvolan ja Mäntyharjun välillä lisäksi Hillosensalmella (lähtö Kouvolasta 9:52 ja lippu on ostettava Mäntyharjulle). Takaisin pääsee P706:lla, joka pysähtyy Hillosensalmella klo 16:45. Hillosensalmelta on järjestetty jatkokuljetus Repoveden kansallispuistoon Orilammen Tuulettarella.

Ihan kuin entisaikaan...

www.hillosensalmenasema.com

Jos oikein jaksaa uskoa ja toivoa, niin mahdotonkin voi muuttua mahdolliseksi. Ja niin kävi myös kolme viikkoa sitten perjantaina Retkimessuilla. Puistonhoitaja Tervosen ja Tervarummun yrittäjä Hännisen juttusille saapui varsin mukava mies ja kokenut Repoveden kävijä, herra Pentikäinen. Kolmikko keskusteli Repovedestä ja puheeksi osui myös puiston ohittava Savon rata. Ja sitten he harmittelivat, kun viimeinen junavuoro Kouvolan ja Mäntyharjun välillä kun oli stopannut Hillosensalmen asemalla 2000-luvun alussa eli ennenkuin koko kansallispuisto edes perustettiin. Junalla olisi kuitenkin helppoa sekä ekologista tulla retkeilemään Repovedelle.

Repoveden ystävä Pentikäinen lupasi hoitaa asian. Ja hyvin hän hoitikin, tänään nimittäin tuli Valtionrautateiltä sähköpostia. Siinä kerrottiin, että perjantaina 25. Toukokuuta Hillosensalmen liikennepaikalla pysähtyy kaksi junaa. Toinen joka tulee aamupäivällä ja toinen joku menee iltapäivällä. Ja valittu päivämäärä ei ole puhdasta sattumaa. Samaisena päivänä on myös Repoveden kansallispuistopäivä, jolloin puistoon järjestetään erilaista ohjelmaa Repoveden yrittäjien toimesta. Hillosensalmen asemapäällikkö Marianne laittaa silloin varmasti kahvipannun tulille asiakkaita varten. Asemakahvilassa on tarjolla myös tuttuun tapaan maukasta kahvileipää, vanhaa tavaraa ja paikallisia käsitöitä.
Tarkemmat junavuoroihin liittyvät tiedot, aikataulut ja varaukset sekä kansallispuistoviikonlopun ohjelmat kerrotaan myöhemmin, jahka saadaan suunnitelmat tarkennettua.

1918

Viime lauantaina, 21.5 olin vetämässä ensimmäisen kerran retkeä, jolla perehdyttiin vuoden 1918 sodan taistelujen kulkuun ja tapahtumapaikkoihin Pohjois-Kouvolassa välillä Hillosensalmi - Mouhu. Tällä välillä käytiin tuossa sodassa paljon kovia taisteluja. Voikoskella oli myös Suomen punaisen ristin sotilassairaala, jossa poikkeuksellisesti hoidettiin sekä punaisia, että valkoisia haavoittuneista. Olen mukana työryhmässä, joka tutkii kyseisen sodan kulkua, etsii maastosta merkkejä ja tapahtumapaikkoja sekä merkitsee niitä ylös. Viime talvena alkanut työsarka jatkuu edelleen, mitä enemmän kapinakevään tapahtumia tutkii, sitä suuremmaksi työ vain kasvaa.

Jo nyt olemme löytäneet juoksuhautoja, konekivääripesäkkeitä, tykin ammusten jälkiä sekä sotilaiden hautoja, joita ei vielä aiemmin ole merkitty mihinkään ylös. Lisäksi olemme kirjanneet ylös kyläläisten muistitietoa sekä selvittäneet sodan kulkua ja valkoisten sekä punaisten rintamalinjoja, tykistöjen ja tukikohtien paikkoja. Vaikka kyseisestä sodasta on jo melkein kulunut sata vuotta, samoja rakennuksia ja rakennelmia on vielä edelleen olemassa. Sekä tietenkin tarinoita, jotka ovat kulkeneet sukupolvien mukana. Kekkosellakin oli kuulemma hiukset eikä hän tarvinnut silmälaseja ennenkun otti osaa Mouhun taisteluihin.

Valokuva on Mouhun taistelujen muistomerkiltä. Muistomerkin teksti kuuluu 1918, Muistoksi Savon rintaman sankarien.

Tukeista pelkoiksi ja lankuiksi

Vuohijärven rannoilla oli teollisuutta kehittynyt jo ennen rautatieden tuloa. 1700-luvun lopulla Voikosken partaalle oli rakennettu seudun ensimmäinen vesivoimalla toimiva saha. Repoveden sydänmaille, Tervarummun pieneen kylään sekä Vuohijärven eteläosaan, Siikakoskelle rakennettiin sahat 1820-luvulla. Vesisaha eli sahamylly toimii aivan samalla periaatteella kuin vesimyllykin. Virtaavalla vedellä pyöritettiin vesipyörää josta voima siirrettiin sahan raamiin ja sahanteriin. Sahan teho riippui suoraan veden virtauksesta, koska alkeellisimmissa vesisahoissa ei vielä ollut edes vaihteita.

1900-luvulla Hillosensalmelle, Sahaniemeen rakennettiin ensimmäinen höyrysaha. Lauri Roitto oli hommannut Jaalan puolelta Saarisen vanhan sahan laitteet ja jo vuonna 1928 saha oli toiminnassa. Parhaimmillaan saha pyöri kolmessa vuorossa ja työllisti miehiä sekä naisia 250 - 300 henkilöä, metsäpuoli mukaanluettuna. Sahanpatruuna Roitto rakensi 1930-luvun alussa Taipaleen Kartanon kauniille kannakselle Orilammen ja Vuohijärven väliin.

Muutama vuosikymmen Taipaleen Kartanon rakentamisen jälkeen siellä aloittivat toimintansa alueen ensimmäiset matkailuyrittäjät, Irja ja Väinö Siikava. Saha siis toimi edelleen vaikka omistajat välillä vaihtuivatkin. Roiton jälkeen saha siirtyi osittain Pölhölle ja sittemmin Koskiselle. 1950-luvulla saatiin sähköt sahalle ja samalla Hillosen kylälle. Sotien jälkeen Hillosensalmen sahalla sahattiin paljon puutavaraa Neuvostoliitolle sotakorvauksiksi.