Sää- ja jäätilannekatsaus

Viime vuoden Retkimessuilla Repoveden kansallispuisto nimettiin Vuoden Retkikohteeksi ja se näkyi myös Repoveden kävijämäärissä. Vuonna 2011 puistossa oli 78 500 käyntikertaa (ei siis yksittäisiä kävijöitä, koska monet käyvät puistossa vuoden aikana useamman kerran) ja vuonna 2012 käntikertoja oli 89 000, joten lisäystä tuli yli 10 000 kappaletta. Puiston sisäänkäynneistä Lapinsalmi oli edelleen suosituin mutta huimasti nosti suosiotaan myös pohjoinen sisääntulo Saarijärvellä vaikka kyseisen sisäänkäynnin määristä oli poistettu meidän tervarumpulaisten päivittäiset tallustelut. Myös puiston varauskotien sekä Repovalkea Oy:n Kuutin kämpän varausasteet nousivat edellisestä vuodesta huimasti. Tarkemmin Metsähallituksen kävijämäärätilastoja ja tulovaikutuksia löydät tästä linkistä; Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset

Tällä viikolla tuli sähköpostiin viestiä eräältä Teneriffalla asuvalta suomalaispariskunnalta. He kovasti kiittelivät Repoveden sääkamerasta, koska voivat etelän lämmöstäkin tarkistaa minkälainen sää- ja jäätilanne täällä (ja samalla heidän kesämökkinsä lähellä) on. He kertoivat kurkistavansa kameraan useamman kerran viikossa ja ovat hieman harmitelleet, kun kuvassa harvemmin näkyy mitään liikettä. Mutta tällä viikolla oli pariskunnan iloksi ilmestynyt jäälle pilkkijä (yllä olevassa kuvassa). Jahka nyt viikolla olevat vesisateet vaihtuvat viikonlopuksi luvattuun kahteenkymmeneen pakkasasteeseen voi ensi viikolla olla pilkkijöitä jo enemmänkin. Silloin ainakin hanki kantaa eikä upota ja keli tulee olemaan vaikkapa lumikenkäilyyn mitä mainioin. :)

Reaaliaikaista retkisäätä Repovedellä

Repoveden kansallispuistoon asennettiin viikonlopun aikana sääkamera, joka kuvaa Saarijärven eteläosan Karjolahdesta kohti koilista ja Puolustusvoimien Pahkajärven harjoitusalueen varoalueen rajaa.

Saarijärvi on Repoveden kansallispuiston pohjoisen sisääntulon viereinen järvi Kuismantien päässä. Se on Repoveden ensimmäisiä järviä, jotka ovat irtautuneet jääkauden jälkeen sulamisvesistä syntyneestä merestä omaksi makean veden järveksi. Saarijärven syntyhistoria ajoittuu siis yli 11 000 vuoden taakse. Saarijärven nimi tulee järven kahdesta saaresta, Aholansaaresta ja Iivanasaaresta, joka kulkee kyläläisten puhekielessä myös nimellä lammassaari. Aholansaari on vanha pontikankeittopaikka ja Iivanansaaressa Kuisman Iivana kuivasi lihaa kesäisin. Myöhemmin Saarijärven tilan lampaat viettivät kesänsä saaressa pedoilta suojassa, josta tulee nimi lammassaarelle.

Järven rannalla on siis yksi ainoa maatila, yksi kesämökki ja yksi savottakämppä. Saarijärven pinta on 102 metriä meren pinnan yläpuolella ja kaikuluotaimella järven syvimmäksi kohdaksi on mitattu yli 50 metriä. Järvi on kivinen ja karu sekä erittäin puhdas ja kirkasvetinen.

Saarijärvi on etenkin Repoveden kuikkien suosiossa, joita järvellä asustaa useita. Kaakkurit suosivat järven viereisiä pienempiä lampia ja ne lentävät useasti Karjolahden yli varoalueen puolelle. Muista lintulajeista kamerasta saattaa päästä näkemään kalalokkeja tai telkkiä, myös kalasääksi on tänä kesänä nähty Saarijärven yllä.

Tässä http://www.tervarumpu.fi/saakamera linkistä voi siis katsoa reaaliaikaisen retkisään Repovedellä.

Iivanan luola

Kuisman kylästä, Koskijärven rannalta löytyy Iivananvuori. Kylillä jo vuosisatoja kulkeneen tarinan mukaan vuoren juurella olevassa luolassa on muinoin asunut venäläissyntyinen Iivana, joka aiemmin oli ollut rajavartijana Voikoskella, aikana jolloin Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijoessa ja Vuohijärvessä.

Kesät Iivana asusteli luolassa ja talvet kyläläisten saunoissa. Iivanan luola on oikeasti lähinnä lippa mutta sen katto-osasta on vieläkin helposti havaittavissa nokea. Luolassa on reilu seisoma korkeus ja kaunis näkymä Koskijärvelle. Iivanan nuotion pohjakin on luolassa vielä tallella. Iivanan pitämä nuotio on jopa kuluttanut ja haurastuttanut luolan seinämää. Kylällä kerrotaan Iivanan olleen pätevä muuraamaan kiviuuneja. Kun toiset olivat moittineet Iivanaa hitaaksi, oli Iivana vastannut puolustukseksi "Itse kivi kantama, itse savi sotkema ja sit viel sanoma et olemma Iivana hidas."

Iivanan kuoleman jälkeen kyläläiset hautasivat Iivanan Mäntysaaren hautausmaahan. Mutta koska he epäilivät Iivanan olevan ortodoksi, he hautasivat varmuuden vuoksi Iivanan sata metriä hautausmaan aidan pohjoispuolelle.

Viides viikko ennen vappua

Aivan Pohjoisessa Kouvolassa, Kuisman kylässä, Saarijärven rannalla asustelee Väinö Halinen. Väiski seuraa paljon luontoa ja sen jättämiä merkkejä. Innokkaana kalamiehenä Väiski osaa ennustaa jäiden lähtemisen ja tietää ajat jolloin kalat syö. Halisen ikkunan takana on luonto hyvin lähellä, lintulaudalla rasvojen perässä on tiaisten lisäksi käynyt ilves ja näätäkin. Ja joskus aamutuimaan ovat hirvet töllistelleet keittiön ikkunasta sisälle mutta onneksi siis ulkopuolelta.

Yksi Väiskin luonnonviisauksista liittyy kevääseen ja "viidenteen viikkoon ennen vappua" eli siis nyt kuluvaan viikkoon 13. Silloin on perimätiedon mukaan aina koko vuoden kamalimmat kelit, sataa ja on myräkkää. Viidennestä viikosta ennen vappua kun selviää niin kevät vihdoin koittaa, ilmat selkiää, lumet sulaa, järvet vapautuu ja muuttolinnut saapuvat.