Tänä syksynä on kauppoihin tullut uutta hirvikärpäskarkoitetta. Monet asiakkaat ovat sitä testanneet ja menestys on ollut vaihtelevaa. Jotkut sanovat sen tehoavan ja toiset sanovat sen tepsivän vain vähän aikaa. Itse en ole sitä vielä testannut, koska pullo ainetta pyörii samoissa hinnoissa kemikaalio-osaston hajuvesien kanssa. Ja kun hirvikärpäsillä on tapana löytää uhrinsa lämmön avulla, en oikein jaksa uskoa, että kyseisellä suihkeella olisi ihmisen ruumiinlämpöä eristävää vaikutusta. Mielestäni parhain tapa on suojautua pitkähihaisella paidalla, jossa on riittävän napakat hihansuut. Valkoinen väri on myös jonkun teorian mukaan tummaa parempi, jos ei halua tehdä hirvikärpästen kanssa tuttavuutta. Huivi tai kevyt pipo suojaa hyvin hiuksia sekä päätä.
Hirvikärpäsen puremakohta saattaa joskus aiheuttaa ihottumaa ja kutinaa. Hydrokortisoni, jossa on antibioottista ainetta auttaa pahimpaan ärtymykseen. Yleensä puremat paranevat jo muutamassa päivässä. Vanha metsälegenda ihmiseen munivista hirvikärpäsistä tosin ei pidä paikkaansa. Kärpäset eivät edes muni isäntäeläimeensä hirveenkään. Hirvikärpästen munat kehittyvät äitikärpäsessä toukkavaiheen yli ja kotelovaiheessa ne tipahtavat maahan, jossa ne kehittyvät aikuisiksi ja seuraavan vuoden riesoiksi.
Otsikon lauseen esitti toissa viikonloppuna Repovedellä retkeillyt ranskalainen nainen, joka tapasi elämänsä ensimmäiset hirvikärpäset. Hän oli myös huolissaan siitä, syövätkö hirvikärpäset hänet elävältä. Yritin ehdottaa, että hän olisi vienyt muutaman yksilön Ranskaan vaikka tuliaisiksi tai matkamuistoksi mutta jostain syystä hän ei halunnut.
