Sukurasitteita

Kinansaaren kolmannen kantasuvun, Roiton sukua 1800-luvulla
 kirkon kirjoista mikrofilmille kuvattuna. 

Suku on pahin vai miten se nyt menikään? Valkealassa asuvissa on sen verran karjalaisuutta, että heille on hyvin tärkeää mihin sukuun kukin kuuluu. Kun kaksi vierasta kohtaa, ensin esitellään ja sen jälkeen aletaan selvittämään sukuja ja ynnäämään yhteisiä tuttuja.

Omat sukuni ovat molemmat lähtöisin Valkealasta. Isän puolen suku on alunperin Roittoja, lähtöisin Kinansaaresta. Isojaon jälkimainingeissa 1800-luvun puolivälissä Roiton suvusta muutti kaksi veljestä Nuolniemen kylälle, ja toisesta niistä polveutuu oma sukuni. Isän puolen sukuun liittyy myös Tuohikotin Pyöriät isänäitini kautta.

Äidin puolen suku on Teittoja ja lähtöisin nykyisen Pahkajärven harjoitusalueelta. Äidin äiti ja sisko ovat olleet Repovedellä kämppäemäntinä ja isoisä on ollut yhtiön miehenä ajamassa mm uitoilla moottorivenettä. Äitin puolen sukuun kuuluu myös äidin äidin kautta Hyytiäisiä ja legendaarinen Pamela Andersson on siis jotain pikkuserkkuja ties monennessako polvessa.

Sukututkimus on todella koukuttavaa puuhaa. Parhaimman vauhdin siihen saa, jos suvussa on joku joka osaa kertoa muutamasta edellisestä sukupolvesta. Itse olen Roiton sukua kahlannut 1800-1700 -vaihteeseen asti mutta tällä hetkellä sen pidemmälle viemiseen ei aika tahdo riittää.

Tällä viikolla tuli pyyntö, että liittäisin omat, mieheni ja poikien tiedot sukukirjaan. Lomakkeessa kysyttiin kaikkien meidän syntymäaikoja ja vihkipäivää. Hetken mietittyäni päädyin antamaan ainoastaan vuosiluvut. Maailma on noista käsinkirjoitetuista lapsi- ja rippikirjoista muuttunut paljon. Nykyisin passia uusiessa hakijan henkilöllisyys selvitetään muutamalla kysymyksellä, joita ovat mm puolison ja lasten syntymäajat sekä vihkipäivä. Tästä syystä päätin ruveta mustaksi lampaaksi ja jättää muille sukulaisille ja suvusta kiinnostuneille kirjaan tiedoksi vain vuosiluvut.